Nyt kun kesä mennyt on...

Shedir

Lanka: Wetterhoff Sofia koe-erä
Koostumus: villa, silkki
Puikot: 3,5 mm
Malli: Shedir - Knitty Special breast cancer awareness month printable issue (pdf)
Langan menekki: 52 g

Käly kutasi Shedirin ja mitä hän edellä niin sitä minä perässä. Jotain kivaa oli pakko saada puikoille tylsän Icaruksen alun ja tylsääkin tylsemmän Pihlajapampulan väliaikatyöksi. Shedir vei mennessään vaikka hidasta neulottavaa nuo yhden silmukan kiekurat olivatkin.

Nyt tekis mieli tehdä seuraava palmikkopipo (pdf-ohje).

Onnistuuko muuten Novita Florican konehuovutus? Ostin yhden kerän ja aattelin josko siitä sais huovutettua pipon pikku-ukkelille.

Lakko

Päätin ryhtyä lakkoon. Toivottavasti se myös pitää. Mut toisaalta harmi, kun mulla ois lokakuussa synttärit ja hiukan olin aatellu mummilta saadun kaks'kymppisen käyttää lankavuoren kasvattamiseen. Paljoo ei puuttuis, et sais lankavarastossa kymmenen kiloa rikki.

Pihlajapampula on kesken. Syynä tylsä sileä osuus puolentoista metrin verran. Icarus on kesken. Syynä ooohuen ohut reumalanka. Shedir (pdf) Wetteroffin koe-erästä kesken. Syynä hitaat yhden silmukan kaapelit.

Kakkukahvit sadalle

Blogilistalla 100 tilaajaa. Kiitos kannatuksesta!

Nauttiessani ukkelin päiväunista ja mielikuvituskakkukahveista (vaikken kahvia juokkaan) neulon vuoron perään Icarusta ja Pihlajahuivia.

Eihän se kirjassa näyttäny yhtään tältä

Nyt on sitte tultu Pihlajahuivissa (uusi nimitys Beads of Earth-huiville) siihen pisteeseen, että toisen pään helmet on neulottu ja ohjetta modattu. Älkää nyt vaan hyvät ihmiset juosko kirjahyllystänne hakemaan Scarf Style -kirjaa ja epätoivon vimmalla hakemaan kuvaa siitä miltä tän huivin oikeesti kuuluis näyttää. Lanka on mulla liian ohut tai pampulat liian suuret. Mut olkoot.

Must täst tulee ihan kiva, nyt kun silmä on tottunu noihin kilkattaviin pihlajanmarjoihin, mitkä roikkuvat liian löysänä. Tällä kurkkuroikalalla ei kuleksita missään hiljasissa museoissa tai sit ainakin muut tietää missä mä olen. Sen verran meinaa helskyttää. Mä tyhmä hamstrasin vielä yhden kerän tuota puuvillalankaa, eli voin neuloa viidestä kerästä vaikka koko suvulle tämmöset salsarumbabuenopihlajat!

Niin siis sen verran mä modasin ohjetta, et kutasin kyytiin vielä lisäksi 30 silmukkaa, jotta se silee pötkö ois hiukan napakampi. Ja senkin tähden tein lisäykset ettei vaan tarttis neuloo nurjaa.

Munhan piti nyt isännän loman aikana pestä kaikki ikkunat ja vaihtaa keittiöön verhot. Mut mitään en ole tehny, enkä varmaan teekkään. Mäkin nimittäin päätin lomailla.

Alkuvalmistelut

Pakenin räkälästä (ollaan koko kolmen hengen suurperhe flunssassa) metsästämään helmiä huiviini. Ystävällinen Salon Napin Vuokko-rouva tiedusteli Sinooperin puuhelmivalikoimaa. Nyt olen 800 helmeä rikkaampi ja 16 € köyhempi. Ukkelia syöttäessäni, tai siis yrittäessäni syöttää, pujottelen siinä sivussa ensimmäiseen huivipätkään 367 helmeä Anjalinin tarjouskopasta ostamaani Avanti Cottoniin.

Ja millainen huivi olisi sitten tarkoitus tehdä? No se Scarf Stylen Beads of Earth, minkä kuvaa hra Google ei löytänyt.

Haruha ja koe-erä silkkivilla ei taida tykätä toisistaan. Kattoo nyt puranko vai jätänkö.

Puikkotaulukko

Väsäsin puikkotaulukon, kun pistin puikoille koe-erä Sofiasta Haruhan ja ihmettelin missä on mun 4,5 mm puikot. Mut enhän mä näemmä edes omista sellasia. Haruha tykkäis kyllä bambupuikoista, mutku ei ole sellasiakaan...

*#%¤"!?^*

Viritin aamulla 130 silmukkaa neulekoneeseen ajatuksena hurutella suit'sait sukkelaan ukkelille talveksi rattaisiin lämmin peitto. Kerroslaskurin näyttäessä lukemaa 79 kelkka jumittaa. Ei liiku, ei sitten millään. Mikä tässä nyt on vikana?! Näen kelkan rakosesta, että langassa on solmu. Ei voi olla totta! Ei ole helppoa olla köyhä ja omistaa ongelmajätemittakaavassa Novitan Nallea ja yrittää hyödyntää lankojaan pitääkseen lastaan lämpöisenä talven tuulessa ja tuiskussa. No, saan solmun auki ja samassa n. 60 silmukkaa putoaa ja osa purkaantuu parin kerroksen verran. Saan kaikki nostettua takaisin työhön ja aloittaakseni uuden kerroksen putoaa toisen pään 70 silmukkaa. Luovutin ja tulin tänne uikuttamaan. Toi neulekone on kiukutellu mulle koko sen ajan mitä se mulla on ollu ja aina äipän tänne tullessa sitä koulimaam se toimii kuin unelma. Pitäs saada se nyt pelikuntoon, kun puoliskokin sillä neuloskeli pari kerrosta ohi kulkeissaan. Lie vaikka kuinka innostuisi, jos vaan pelit ja pensselit toimisi.

Naulasin jossain käänteessä kiukus päissäni puikkohässäkkälokerikkoni siivouskaapin oveen. Siellä nyt elelee sulassa sovussa imuri, tolupullot ja puikotusvälineet.

Jos nyt jotain plussaa tästä päivästä hakee, niin tänään muistui mieleen et tänä kesänä tuli kuluneeksi 10 vuotta ensitapaamisestamme! Siis mun ja mieheni, ei mun ja neulekoneen.

KIP-uutisia osa II

Onko Nykäsen Masa koskaan päässyt samaan lehteen kahtena päivänä peräkkäin? No, tiedä häntä mutta KIP-Salo on noteerattu toistamiseen Salon Seudun Sanomissa. Ulkopaikkakuntalaisille mainittakoon, että "salkkarin" levikki on n. 22 000, eli melko suuren lukijakunnan aamupalapöytään meidän ensikippailut ovat päässeet. Tänään aiheesta kirjoitti päätoimittaja osana pääkirjoitustaan. Tiedän päätoimittajan vaimon olevan aktiivinen Martta ja näin ollen olettaisin herrankin olevan perillä sukkien ja lapasten valmistusprosessista.

Lehdessä pyörii aktiivinen tekstaripalsta, jossa ruoditaan koiran kakkapötkäleet lenkkipolun varrella ja talkkarin kovaääniset lehtipuhaltimet/lumilingot. Jään mielenkiinnolla odottamaan, milloin joku kiukkuinen käskee neulovan akkalauman vetäytymään kahvilasta takaisin sohvan nurkaan.

KIP - Salo

Näin kirjoittaa Salon Seudun Sanomat 8. syyskuuta 2006. Kuvaa klikkaamalla saat sen suuremmaksi ja pystyt lukemaan tekstin piirongin laatikosta haetun suurennuslasin avulla.

Ensimmäinen KIP - Salo ylitti siis uutiskynnyksen ja pääsimme paikallislehteen. Mukana oli kymmenkunta iloista neulojaa, jotka päättivät tehdä tästä perinteen. Tapaamme aina kuukauden I torstaina klo 18 Plazan Café Figarossa. Kiitos osallistujille, nähdään taas ensi kuussa!

Neitsytmatka

Viikoissa kaksi, tunteja useita, euroja yksi, metrejä noin 300, grammoja 93. Siinäpä ne tärkeimmät tiedot neitsytmatkastani pitsihuivimaahan. Käly ystävällisesti antoi ohjeen, alkuneuvot ja rohkaisi mieltä. Mulla oli jotenkin kammo englantia ja koodeja (joiksi mieheni kutsuu chart-taulukoita) kohtaan. Kirjoitettu teksti ei tosiaan auennut niiden silmukoiden luomisen osalta, mutta sen verran mussa sitten on koodariksi, että kyllä tuosta huivi tuli jopa niiden viiden silmukan pampulahässäköitä myöden!

Mulla ei ole minkäänlaista käryä, et mis tuota käyttäisin. Ens keväänä on systerin lakkiaiset, joten pitäskö mennä kolttukauppaan huivin kanssa. Halpa se on kuin hiiva, sillä materiaalikulut tuli kuitattua eurolla. Kaapissa oli kahdella eurolla ostettu Kotiväki ja kerästä sain kulumaan puolet. Koko ei päätä huimaa, pingotettuna n. 100 x 60 cm. Pienellä puikkokoolla 3,5 mm saattaa olla osuutta myöskin asiaan, mutta mä tykkään et neulepinta on selkeä eikä täynnä reikiä.

Oltiin eilen perhematkalla Helsingissä. Kohteina olivat kälyn antimet ja Wanhan sataman messut. Halpa keikka tuo messumatka, kun en langennut muuhun kuin joulukortteihin ja nekin on itsas turhat, kun varmasti tulee teetettyä pikku-ukosta jotkut valokuvajoulukortit. Kälyltä ostin Wetterhoffin 1,4 kg:n koe-erä kartiosta 150 g silkkivillaa huivilangaksi. Nyt taistelenkin itseni kanssa, että tekiskö apupupun vaiko huivin seuraavaksi. Tietty tolle Kitten mohairille ja reumalangalle pitäs oikeesti tehdä jotain, kun ovat jo niin kauan odottaneet keskeneräisinä neulomisvuoroaan.

Niin ja se kuva. Swallowtail Shawl, olkaa hyvät! Taustalta pilkistävä puuhella kertoo siitä, että huivia on tehty taloustöiden lomassa ja valon ja varjon raja muistuttaa ajoittain yön ja päivän rajamailla neulotuista silmukoista.

Edit tekstin muokkausta

Väsky

Äiti on vähän väsynyt. Alkuviikosta sain iltaisin hyvinkin neulottua, kun jälkikasvu simahti mukavasti kasin pintaan, mutta viikon käännyttyä loppua kohden löysi nukkumatti meille vasta kympin-yhdentoista maissa. Nukkumatin aikataulu kun on suoraan verrannollinen äidin neulomisaikaan, joten kovastikaan paljoa ei ole tullut neulottua viimeiseen kolmeen iltaan. Äiti on hiukan väsky, niin en ole juuri valvoskellut enää nukutussession jälkeen. Jospa viikon kuluttua olisi jotain valmista näytettävää. Puikoilla on Kotiväkeä, Kitten Mohairia ja reumalankaa. Kirjoitin edellämainitut langat neulonta-aktiivisuusjärjestyksessä.

Loppuun iltakuva Halikon vesitornista.

Uutuuksia vuodelta 1983

Klikkaa halutessasi kuvaa suuremmaksi.

Selailin äidin vanhoja Suuri Käsityökerho -lehtiä läpi pitsineulemallien toivossa ja vastaan tuli tilaajapalvelun mainos neulojan apuvälineistä. Esitteillä olevat palmikkopuikot ja muoviset nuppineulat ovat minulle jo ennestään tuttuja, mutta tuo kirjoneuleen langanohjain olikin uusi tuttavuus. Onko kellään tietoa, että saako ko. apuvälinettä myöskin tänäpäivänä? Jos tuommoisia langanohjureita on olemassa, niin rupean ihan ilokseni neulomaan Ilun tyyliin kirjoneuleita. Toiveajattelua. Huomatkaa muuten tuon tarvikepaketin hinta! Mitä neulojan apureita saat 3,10 eurolla?

*väristyksiä*

Suunnitelma
- tehdä mukavat kotitossut seiskaveikan automaattiraidasta vuodelta yks' ja kaks'

Toteutus
- viikossa 4 mm:n puikoilla

Lopputulos
- järkyttävät löröttimet
- muuttavat meiltä maaseudun pimentoon

Kehittämisehdotukset
- ei automaattiraitaa
- pienemmät puikot

Puukeikan matkaneule

Eilen käytiin hakemassa polttopuita ja matkalle piti valita pahoinvointiystävällinen neulomus. Nappasin Wool-kerän, puikot ja myssyn ohjeen mukaan. Matkalla sainkin sen i-cordeja vaille valmiiksi. Ai että meiän lapsellako iso pää?! Ohjeessa sanotaan, että 6-12 kk ikäselle passaisi, mutta eipä vaan mene 7 ½ kk. Myönnän, että tekijässä on vika, sillä en muutellut silmukkamääriä langalle sopivaksi. Mä vaan tein ja tuotos menee just sopivasti Jäätelöauton mainospallon päälle.

Mul on ollut koko suven mielessä, että pitää ottaa aurinkoisena päivänä kuva tästä kuultokudoksesta. Vaikka toki kesää on vielä jäljellä, niin toteutin kuvan oton tänään koulujen alun kunniaksi.

Mummi on tehnyt tän joskus kasikyt-luvulla lähes näkönsä menettäneen diabeetikko kaverinsa kanssa. Kumpikaan ei ollut aiemmin kuultokudosta tehnyt, mutta olivat tarkoin seuranneet työväenopistolla sen työvaiheita.

Neitisukka

Olen tehnyt sukat. Ne ovat punaiset ja pienet. Olen niistä ylpeä. Mutta ne ovat tod.näkösesti aivan liian pienet saajalleen. Siitä syystä minun pitää neuloa uudet tai jotakin aivan uutta. Olen ylpeä niistä siksi, että en aloittanut niiden ohessa mitään välityötä, vaan tein ja tein tarmokkaasti pienen pieniä sukkia.

BabyUll on mukava neuloa varsinkin kun on äärest mukavat puikot. Nyt nääs koeajoin systerin Tallinnasta tuomat Addit. Tuo minipätkärääkätty kuosi on ihan nätti, mul on tuota samaista lankaa siniversiona kolmisen kerää. Niille vois kehittää jonkin käyttötarkotuksen. Tai alotin niistä vauvan kietasutakkia, mut se ei etene. Taitaa taantua takaisin kerälle.

Miksi se muuten on niin hirmuisen vaikea arvostaa omia tekemisiään, on sitten kyse käsitöistä tai ruuanlaitosta? Käsityöt on "nyhertämistä ja tikutusta" ja ruuanlaitto ja leipominen "on nyt vaan tällästä, en tiiä mitä tästä tuli". Käsityön arvostuksesta kirjoitteli Ziina keskiviikkona 26. heinäkuuta 2006.

Loppuun vielä laihduttajan piina. Isäntä sai säkillisen lohtuhyvää, kun Parrots'n pistaasipähkinäpussissa oli mato.

Kiven heiton päässä on häät. Coverit raikaa, bändi soittaa ja ihmiset nauraa. Minä tyttö se täällä vaan päivittelen sukkablogia!

Tervetuloa!

KIP Salo Café Figaro (Plaza II krs) torstaina 7.9.2006 klo 18

KIP = Knitting In Public
Tuo siis suomennokseksi kaikille kätilöystävilleni, jotka hallitsevat neulan ja langan käytön tietyissä tilanteissa. *virnistää*

Apuva, apuva, aaaapuva

Huh, olipas päivä! Tiivistä työskentelyä hellan ääressä aamusta iltaan. Sitä se on, kun on ahkera kotiäiti *thih*. No, nyt on pakastimessa 25 litraa herukkamehua. Ei, en todellakaan keittänyt koko mälliä tänään, mutta tämän viikon aikana kylläkin.

Apua olisin kyllä kaivannut tuossa iltapäivällä, kun isännän nimpparipiirakka pläjähti permannolle mennessään uuniin. Siinä sitten lappattiin systerin kanssa tosissaan taikinaa lavuaariin ennen pikku-ukon tarmokasta ryömintää paikalle.

Ja nyt sitten se todellinen avunpyyntö. Mit helkut tarkottaa polttokoe? Olen lueskellu blogeista, että viisaat kanssaneulojasisaret polttelee lankojaan ja tekee siitä sitten jotain suuria havaintoja. Joo, mäkin tein äskön polttokokeen hahtuvalla, seiskaveikalla ja jollain sikakarheella paksuntönköllä villa-jokumikälie-seoslangalla ja havaintona ainoastaan kaikista lähtee palaessaan kauhee krääsä. Nyt oon niin impannu niitä palokaasuja, että oikeen kurkunpäässä tuntuu ja köökissä leijuu ihme haisu.

Oon muuten varmaan tosi kipee. Tai sitte parantunu. Mut mä en ole neulonu yhtään tänään enkä muuten eilenkään. Huomenna on pakko ottaa kahden päivän kiri ja koittaa neuloa edes nuo suloiset pikkuriikkiset tyttösukat valmiiksi.

Sorge, ei nyt tullu kuvaa tähän postaukseen.

KIP Salossa

Ollaan nyt Maaritin kanssa järjestämässä Saloon omaa KIP-tapaamista. Jos olet halukas osallistumaan ja vaikuttamaan päivän/paikan valintaan, niin otahan yhteyttä! Ajatuksissa olisi ensimmäisen tapaamisen ajankohdaksi joko elokuun loppu tai syyskuun alku ja paikkana Café Figaro Plazassa.

Edit Pitäskö pistää siihen Antonion puolelle sitte samaan aikaan miehille oma vertaistukiryhmä kaljakupposen ääreen, kun sellasesta tuntuis olevan kaipio (9.8.2006 postaus!

Vielä kerran pojat

Onko kellään muulla koskaan ikinä milloinkaan sellasta oloa, että jokin lanka ei lopu vaikka sitä kuinka neuloisi. Mulle tuottaa tuskaa tämä Marks&Kattensin Clown, jota olen itse ostanut kaksi kerää ja äiti ystävällisesti neljä. Vielä olisi yksi jäljellä ja siitä pitäs tehdä sukat sille mummin kaverille.

Nämä sukat menee äipälle 24-vuotis (+30) synttärilahjaksi. Varsinainen merkkipäivä oli kyllä eilen, mutta sukat valmistuivat vasta tänään. *nolottaa* Sen siitä sitten saa, kun pitää liepastaa pitkin kyliä. Perjantaina olin nimittäin varsinainen asuntosäästäjä, kun päivällä olin Suomen Turussa ja illan naapuripitäjässä Sauvossa, minne en meinannu ees löytää. *nolottaa taas*

Sukat

Lanka Marks & Kattens Clown
Koostumus 45 % puuvilla, 40 % villa, 15 % polyamidi
Puikot 2 ½ mm
Sukkien malli kaksinkertainen sukansuu, tiimalasikantapää, spiraalikavennus
Silmukkamäärä 15x4
Langan menekki 45g

Edit Niin mun piti kirjottaa vielä tähän, että jos käyt blogissani kyttimässä millonka

• ryijy
• matot
• neulekonetyö

valmistuvat, ni ei sit kannata enää käydä täällä.

Ryijyn pakkasin kassiin lankoineen päivineen odottamaan uutta inspiraatiota.
Mattopuiden päällä on edelleen videotykki köytettynä kiinni nippusiteellä. Johan mä sitä kudoinkin sitte 75 cm, vielä ois lointa 14 m 25cm jäljellä.
Neulekone on umpijumissa. Se vaatii pientä valohoitoa ja terapiaa, jotta saadaan se pelikuntoon. Reppanalla kun on jo ikää n. 35 vuotta.

Ettei vaan projektit loppuisi kesken

Eilen pystytin kera äipän ja siskon japanilaisten lahjan himoneulojalle; neulekoneen! Oli vaan sen verran parin vuoden takaisesta opettajansijaisuudesta tarttunut diagnoosi minuun, että luetunymmärtäminen tuotti suuria vaikeuksia. En osannut kieputella lankaa oikeassa järjestyksessä kaikkien neulansilmien läpi, enkä myöskään luoda silmukoita. Kertatoisensa jälkeen äitikin sai silmukoiden luontia harrastaa ja sitten ymmärsin ohjekirjan lauseen, että miksi tulee käyttää lankaa mitä voi neuloa uudelleen ja uudelleen...

Suunnitelmissa olisi käyttää ne lukuisat Nalle-kerät tuon väkkäryksen avulla, jos siitä nyt vielä käyttökuntoinen vehje saadaan.