...ja tähän on päästy

• Keskiviikkona 7.6.2006 vanhukset toivat kangaspuut meille. Samana iltana äiti näppärästi pisti jo puut pystyyn ja pohti seuraavan yön, että mikä meni vikaan, kun kävi kasaus niin helposti. Edellisestä pystytyksestä oli kulunut jo 20 vuotta. Haettiin siskon kanssa kirjastosta mattokirjoja ja äidille uskonvahvistukseksi teos kankaan rakentamisesta.
• Torstaina 8.6.2006 ostettiin kuusi kiloa trikookudetta, leikattiin yhdet isännän farkut ja revittiin kaksi lakanaa kuteiksi.
  
• Perjantaina 9.6.2006 klo 10 mentiin siskon ja pikku-ukon kanssa paikalliseen käsityökeskukseen luomaan 15 m mattolointa.
  
• Maanantaina 12.6.2006 vedettiin loimi puihin.
• Tiistaina 13.6.2006 aloitettiin niisiminen.

Ja tänään niisiminen jatkuu. 173 loimilankaa niisittävänä ja jokaisessa mahdollisessa välissä olen koittanut pienentää urakkaa. Ensi maanantai-iltana saadaan kaide, joten tiistaina aikaisintaan alkaa maton paukutus. Suunnitelmissa olisi seuraavaksi laittaa pieni poppanaloimi.

Kankaan rakennuksen lomassa olen neulonut 1½ sukkaa, aloittanut vauvan kietasuneuletakin ja lukenut MadeByMyself ja Mustaa villaa blogit alusta tähän päivään.

Tänään postipoika toi kälyn ostamat Kool-Aidit ja sormet syhyäisi lankakeitoksien hämmennykseen. Pakko malttaa vielä hetki.