Täällä taas!

Sangen mielenkiintoinen kaneetti edellisessä postauksessa, mistä muuten on aikaa jo lähes 9kk; Sisäinen neulontakipinä on roihahtanut! Valitettavasti sammui samantien kun syttyikin.

Käännetäänpä kalenteria viime vuoden syys-lokakuun vaihteeseen ja muistellaan mihin neulontakipinät sammahti. Lokakuussa 2008 omat lapset olivat vuoden ja vuosi yhdeksän kuukauden ikäisiä. Heidän seuranaan arkipäivisin meillä temmelsi kaksi lainalasta ja samaan rytinään aloitin Tupperware-konsulenttina. Marraskuussa rakas mummini kuoli ja hänen poismenon jälkeen käsitöiden teko oli minulle henkisesti raskasta. Neulelangat, -puikot, ompelukone, kangaspuut, kirjontakankaat toivat kaikki mieleen mummin ja hänen kättensä jäljen monessa minunkin kodistani löytyvästä käsityöstä. Jouluksi tilattuja pitkävartisia villasukkia en kertakaikkiaan pystynyt tekemään loppuun, sillä jokaisen silmukan kohdalla surin. Lukuisat keskeneräiset käsityöt työnsin pois silmistäni. Poissa silmistä, poissa mielestä.

Vuoden vaihteen jälkeen lainalapset jäivät pois kuvioista ja jatkoin arkipäiviä omien lasten kanssa. Vapaaehtoistyö Mannerheimin lastensuojeluliitossa höystettynä Tuppereilla vei ajan ja mehut. Talouden taantuman kylmä koura kosketti perhettämme ja mies sai YT-neuvottelujen lopputuloksena lapun kouraan. Aktiivisen etsinnän jälkeen löytyi työ, mutta yli sadan kilometrin päästä. Maaliskuussa alkoi pitkät päivät ja työmatkaköröttely junalla. Oman totaalisen loppuunpalamisen estämiseksi päätin lopettaa vapaaehtoistyöt ja jatkaa pienen tienistin keräämistä Tupperwaren avulla.

Lopulta kevät ja aurinko löysi tiensä luontoon ja sieluun. Viime kesästä kytenyt ajatus lasten leikkimökistä sai pontta lehti-ilmoituksesta ja tavarapaketti mökkiaineksista päätyi pihaan. Vaarin suurella avulla ja tarmolla lapset saivat oman pienen mökkinsä, minkä olemassa olosta taitaa nauttia ainakin toistaiseksi enemmän äiti kuin lapset.

Näppäränäppinen vaari tuunasi pappani vanhan yöpöydän lasten hellaksi tausta-aatoksena Suuren Käsityölehden 5/2009 vastaava hellamuunnos. Keittolevyt on mökin kattohuovasta ja nupit dyykkasin kaatopaikan elektroniikkakeräyskontista. Kyllä nyt kelpaa keitellä kahvetta!

Mökin pikkuemännän kummitäti toi tupaantuliaislahjana lajitelman hedelmiä. Sanavarasto on karttunut kummasti kiivin, luumun ja melonin sujahdettua hedelmäkoriin isoveljen puuautojen rinnalle. Hedelmiä myy Ombrellino.